Campbellit luonnonvaraisena

Campbelli-uroslauma lounastamassa

Julkaistu SHY:n jäsenlehti Poskipussissa 1/12.

Historiaa

Venäjänkääpiöhamsteri campbelli (phodopus campbelli) löydettiin vuonna 1902 Kiinan ja Venäjän seutuvilta (alue nimeltään Tuva). Lajin löysi tutkija Thomas Campbell, jonka mukaan campbellit onkin nimetty. Ensimmäiset campbellit tuotiin vankeuteen Englantiin tutkimustarkoituksissa vuonna 1963 ja vuonna 1968 syntyi ensimmäinen poikue vankeudessa. Lemmikiksi tavallisen kansan keskuuteen laji yleistyi vasta 1980-luvulla. Phodopus-sukuisten hamsterien (campbellien, talvikoiden ja roborovskien esi-isien?) plioseeni- ja pleistoseenikaudelta peräisin olevia fossiileja on löydetty Euroopasta ja Aasiasta. Se  tarkoittaa, että kääpiöhamstereita oli olemassa jo muinaisten mammutien aikaan.

Elinalueet

Campbellit elävät luonnonvaraisena Keski-Aasian, Mongolian ja Kiinan kuivilla aroilla. Niiden elinympäristöt ovat enimmäkseen kaukana ihmisasutuksesta, joten paikalliset ihmiset eivät ole campbellien kanssa juurikaan tekemisissä.

Elintavat

Hamsterit kaivavat maanalaisia tunneliverkostoja, jotka voivat yltää vajaan metrin syvyyteen maan alle. Verkostot muodostuvat useimmiten 4-6 tunnelista, joiden päässä on pesäluola ja varastoluola, johon hamsterit varastoivat ruokaa. Campbellit pehmustavat pesiään kuivalla heinällä ja muulla maasta löytämällään materialla. Vaikka ulkona olisi hyvin kylmä, pesäkolot säilyttävät noin 16°C lämpötilan.

Campbellien luonnollisia vihollisia ovat esimerkiksi pöllöt ja ketut. Luonnonvaraiset campbellit ovat normaalin värisiä — väri maastouttaa ne ympäristöönsä ja estää vihollisia huomaamasta saalistaan. Campsyilla on hyvin kehittynyt sietokyky rankkoja ja vaihtelevia elinolosuhteita kohtaan: niiden ruumiinrakenne ja elimistö käyttää tehokkaasti hyväkseen kaiken saatavilla olevan lämmön ja energian. Vesivarantojen niukkuuden myötä campbelleille on kehittinyt myös erinomainen sietokyky kuivuutta vastaan.  Myös laumasosiaalisuus on sopeutumisen keino: suuri joukko pärjää ankarassa ympäristössä paremmin kuin yksinäinen hamsteri. Lajin uhanalaisuusluokitus on elinvoimainen.