Robot ja laumaelämä: Onnistuvatko yli kahden robon laumat?

Vkh roborovskin poikasia

Julkaistu Poskipussissa 4/11, päivitetty ja muunneltu 17.7.2012 ja 8.11.2012.

Roborovskien vähentynyt sopuisuus on ollut paljon tapetilla lähiaikoina. Ennen roborovskeja on varsin yleisesti pidetty suurissakin laumoissa lemmikkinä, mutta nykyään laumaelo on hiukan kyseenalainen aihe. Onnistuuko se?

Roborovski on toinen kahdesta lemmikkihamsterilajistamme, joita suositellaan aina pidettäväksi kaverin kanssa. Sille on syy: roborovskit ovat laumaeläimiä, jotka silminnähden nauttivat kun niillä on seuraa. Omassa hamsulassani asustelee tällä hetkellä reilut 30 roborovskia, joista kaikki yhden tai kahden kaverin kanssa. Tappelevia roboja on osunut vastaan muutamia aina silloin tällöin: enimmäkseen pieniä kinastelijoita, vain kaksi täysin päästään pipiä tapausta.

Suurin osa minulle vastaan tulleista epäsoputapauksista on selvinnyt sillä, että yksinkertaisesti vaihdan kinastelijoille uudet kaverit. Hamstereissakin on eroa: kaikilla ei vain synkkaa, mutta uuden kaverin kanssa voi tulla todella hyvin toimeen.

Muita pureksivat roborovskit jäävät minulla ja varmasti myös muilla kasvattajilla automaattisesti pois jalostuskäytöstä. Yksilöt jotka eivät vain tule toimeen muiden kanssa voivat olla mainioita lemmikkejä yksinäistä roborovskia syystä tai toisesta haluavalle lemmikinostajalle.

Kuten Poskipussin 2/11 Roborovski luonnossa -jutussa kerroimme, robot elävät luonnossa noin kymmenen eläimen kokoisissa yhdyskunnissa. Lemmikkinä kahta tai kolmea eläintä suuremmat laumat ovat kuitenkin melko harvinaisia — meilläkin suurin ”lauma” on muistaakseni ollut kolme naarasta yhdessä.

Kun kuulin eräällä toisella kasvattajalla asuvasta sopuistasta viiden tai kuuden roborovskinaaraan laumasta, innostuin itsekin kokeilemaan suurempaa laumaa. Yhdistin viisi roborovskinaarasta, neljä normaalia ja yhden laikukkaan, laumaksi 70x35cm -kokoiseen lasiterraarioon. Naaraissa oli kaikenikäisiä yksilöitä, vanhin hieman yli vuoden ja nuorin reilun kuukauden. Aluksi kaikki vaikutti menevän hyvin, mutta seuraavan päivän iltana kuulin terraariosta rääkymistä. Hetken robojen menoa seurattuani paikansin riidanaiheuttajaksi laikukkaan naaraan, jota muun vaikuttivat kiusaavan. Poistin kyseisen naaraan terraariosta, ja elämä rauhoittui.

Sittemmin yhdistin myös yhden poikanelikon. Neljä normaalia urosta, joista kaksi syntyneet keväällä ja toiset kaksi loppukesästä. Pojat vaikuttavat toistaiseksi elävän sopuisasti. Tyttölauman elo ei sujunut aivan täysin ongelmitta. Jouduin poistamaan laumasta muutaman tytön, kunnes jäljelle jäi kaksi keskenään tappelevaa paria, joista toinen oli äiti ja tytär. Lauma hajosi siis kuukauden yhdessäolon jälkeen.

Muilla kasvattajilla laumat olivat kuitenkin kuulemani mukaan toimineet hyvin. Sittemmin olenkin yhdistänyt niin roborovskiuroksia kuin -naaraitakin 4-6 eläimen laumoihin, jotka ovat toimineet melko hyvin. Erona edellisiin laumoihin näissä on se, että ne ovat koostuneet 1-2 aikuisesta eläimestä ja loput osapuolet ovat olleet 1-3kk ikäisiä poikasia.

Sanoisin, että ihan lemmikinomistajalle isompi robolauma ei tappeluriskin vuoksi sovi, mutta kasvattajalle se voi olla hyvä tapa vähentää hamsulassa olevien asumusten määrää. Lauma tarvitsee itselleen tarpeeksi ison terraarion, jossa on paljon kuivikkeita ja tilaa temmeltää.