Karsimisen tarpeellisuus hamstereilla

Päivän ikäinen poikueellinen syyrianhamstereita
Päivän ikäinen poikueellinen syyrianhamstereita

Jyrsijöiden kasvatuksesta lukiessa saattaa usein törmätä termiin ”karsiminen” etenkin hiiriä ja rottia koskevissa teksteissä. Karsimisella tarkoitetaan yleensä poikuekoon pienentämistä lopettamalla osa poikasista varhaisessa vaiheessa. Syynä lopettamiselle voi olla esimerkiksi se, että poikasia on syntynyt enemmän kuin emo pystyy kunnolla huolehtimaan. Silloin tällöin saammekin hamsterikasvatuksesta kiinnostuneilta kysymyksen: karsitaanko hamsteripoikasia?

Syyrianhamsteriemo saa keskimäärin 5–12 poikasta, mutta jopa 19 poikasen poikueesta on kuultu. Tällaiset jättipesueet ovat kuitenkin hyvin harvinaisia. Kääpiöhamsteriemot saavat yleensä noin 4–7 poikasta, yli 10 poikasen poikueista en ole koskaan kuullut. Syyrianhamsterinaaraalla on 14 nisää ja kääpiöhamsterilla 8.

Hamsterikasvatuksessa ei harjoiteta hiiri- tai rottakasvatuksen tyylistä määrän vähentämisen vuoksi karsimista. Hamsteriemoilla ei yleensä ole merkittäviä vaikeuksia suurtenkaan poikueiden hoidossa (ja kääpiöhamstereilla suuret poikueet ovat hyvin harvinaisia), ja kasvattaja voi osaltaan auttaa emon urakkaa tarjoamalla sille monipuolisen sekä ravitsevan tiineys- ja poikasten kasvuajan ruokinnan ja rauhallisen, stressittömän ympäristön. Syyrianhamsterin keskimääräinen poikuekoko on suunnilleen sama kuin hiirillä tai rotilla, mutta nisiä on enemmän.

Kaikenlainen ylimääräinen hamsterin pesään kajoaminen lisää hamsteriemon stressiä ja saattaa vaarantaa poikasten terveyden, sillä etenkin jotkin syyrialaisnaaraat saattavat stressaantuessaan vahingoittaa poikasiaan. Tällöin on vaarana, että loputkin poikueesta kuolee. Jotkut emot saattavat omatoimisesti ”karsia” eli kannibalisoida poikasiaan, mutta tällaisia naaraita ei mielellään tulisi käyttää jalostukseen.

Toisinaan harrastajia kertomansa mukaan hirvittää niin kutsutut ”pahnanpohjimmaiset” eli poikaset, jotka ovat pienempiä kuin sisaruksensa. Ei ole kuitenkaan mitään itsestään selvää syytä lopettaa täysin tervettä poikasta, jonka ainoa virhe on pienikokoisuus. Pienikokoisuudelle voi olla useita syitä, eivätkä ne välttämättä ole yhteydessä poikueen kokoon tai emon voimavaroihin. On selvää, ettei näitä pienikokoisimpia kannata käyttää jatkojalostukseen, mutta ”pahniksistakin” voi ajan myötä kasvaa täysin normaalikokoisia yksilöitä. Sisaruksiaan pienempiä poikasia ei myöskään välttämättä synny pelkästään isoihin poikueisiin, vaan niitä voi tulla pieniinkin poikueisiin. Jotkut kasvattajat saattavat katsoa tarpeelliseksi lopettaa pahnanpohjimmaiset, ja loppuviimeksi asia onkin kasvattajan itse punnittavissa.

Entä milloin poikasten lopettaminen voi olla tarpeellista? Esimerkiksi vahingoittuneiden, kuivuneiden, epämuodostuneiden tai selkeästi sairaiden poikasten olleessa kyseessä. Vastuullinen kasvattaja ei jätä elinkelvottomia poikasia kitumaan, vaan poistaa ne pesästä. Täytyy kuitenkin muistaa olla varovainen, jottei häiritse emon pesärauhaa poikasia pesästä poistaessaan.

Poikasten lopettaminen voi tulla kyseeseen myös silloin, jos hamstereita kasvatetaan matelijoiden ruokaeläimiksi. Hamsterit eivät kuitenkaan ole kovinkaan suosittuja ruokaeläimiä mm. siksi, että syyrianhamsterit erakkoina tarvitsevat paljon tilaa, ja kääpiöhamsterit taas saavat verrattain pieniä poikueita esimerkiksi hiiriin verrattuna. Emme Hamsterit.netissä tuomitse asiallista ruokakasvatustakaan, mutta artikkelit kuitenkin keskittyvät lemmikkien pitoon ja kasvatukseen.

Jos karsittava poikanen on alle kolmen päivän ikäinen, lopettaminen tapahtuu päähän lyömällä. Yli kolmen päivän ikäisen poikasen voi lopettaa lopetuslaitteiston käytön hallitsevan henkilön toimesta hiilidioksidilla tai eläinlääkärin luona.

Eläinsuojelulaki sanoo asiasta seuraavaa:

32 § Pienikokoiset seura- tai harrastuseläimet

Koira ja kissa sekä muu vastaava pienikokoinen seura- tai harrastuseläin saadaan lopettaa, jollei sitä lopeteta eläinlääkärin toimesta asianmukaisella nukutus- tai lopetusaineella, ainoastaan ampumalla aivoihin tai käyttämällä kaasua, joka aiheuttaa välittömän tajunnan menetyksen ja kuoleman. Jos lopettamiseen käytetään hiilimonoksidia, kaasun tulee olla asianmukaisesti jäähdytetty ja suodatettu, eikä siinä saa olla ärsyttäviä aineita.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, saadaan koiran ja kissan pentu sekä muun vastaavan pienikokoisen seura- tai harrastuseläimen pentu tai poikanen alle kolmen päivän ikäisenä lopettaa lyömällä eläintä päähän niin voimakkaasti, että se välittömästi menettää henkensä.