Hamsterista ihmiseen ja takaisin: Jyrsijöistä ja jyrsijöihin tarttuvat taudit

”Myös myyräkuume voi tarttua lemmikin kautta ihmiseen, sekin usein ihmisen edesauttamana. Ulkovarastossa tai mökillä säilytetyt asumukset tulee siis huolella pestä ja mielellään desinfioida ennen kuin ne annetaan lemmikin käyttöön.” – Kuvassa metsämyyrä © Veera K

Julkaistu SHY:n jäsenlehti Poskipussissa 2/2014.

Lemmikkiä ostaessa harva ajattelee sen saattavan kantaa ihmiseen tarttuvaa mikrobia. Samoin flunssaisena ei välttämättä tule pesseeksi käsiään ennen lemmikkinsä ruokkimista. Kuitenkin niistä meihin ja meistä niihin saattaa tarttua sekä viruksia että bakteereja, kuten lähes kaikista eliöistä toisiin. Ennen paniikin iskemistä kannattaa kuitenkin muistaa, että sisäkasvatettu jyrsijä kantaa taudinaiheuttajia todennäköisesti paljon vähemmän kuin ulkona käyvä koira tai kissa.

Todennäköisimpiä lemmikkijyrsijän tai -jäniseläimen kantamia ja ihmiseen satunnaisesti vaikuttavia mikrobeja ovat Salmonella-, Yersinia- ja Campylobacter-lajit, sekä sienet (lähinnä kanit ja marsut) ja erilaiset kihomadot. Ironista kyllä, lemmikkihamsterisi voi saada ensinnä mainitut bakteerit alunperin ruuastaan, kuten tuontijäävuorisalaatista tai ulkoa poimituista tuoreruuasta. Nämä kannattaa siis aina pesaista. Lisäksi tulisi välttää irtomyynnissä olevaa jyväsekoitusta ja säilyttää lemmikinruoka kotonakin jossain muualla kuin pihavarastossa, jonne villijyrsijät voivat päästä. Kihomadot taas ovat tavallisesti isäntäspesifisiä, eivätkä jyrsijöiden lajit juuri viihdy ihmisessä. Silsasienet voivat tarttua lapsiin, mutta yleisesti näiden molempien edellä mainittujen tarttuminen päiväkodista tai liikuntasalin lattiasta on todennäköisempää kuin lemmikkieläimeltä. Silti asia tulee ottaa huomioon, jotta esim. ihomuutoksiin saadaan heti oikea diagnoosi. Lisäksi lemmikin iho tulee tutkia säännöllisesti jo sen omaa hyvinvointia ajatellen.

Erilaiset ”flunssavirukset” voivat tarttua myös ihmisestä jyrsijään. Vaikka sekin on melko harvinaista, nämä tapaukset ovat kuitenkin yleisempiä. Räkätaudissa kannattaakin olla yskimättä siihen pikkulemmikkiin päin ja ainakin pestä kädet. Käsidesiäkin voi käyttää, jos näkee tarpeelliseksi. Jotkin eläimet säikkyvät sen hajua, joten aineen saisi antaa hiukan haihtua ennen lemmikin käsittelyä.

Myös myyräkuume voi tarttua lemmikin kautta ihmiseen, sekin usein ihmisen edesauttamana. Ulkovarastossa tai mökillä säilytetyt asumukset tulee siis huolella pestä ja mielellään desinfioida ennen kuin ne annetaan lemmikin käyttöön. Taannoin Atlantin takana kohua aikaansaanut rotanpuremakuumetapaus on Suomessa harvinainen, mutta mahdollinen. Se voi myös tarttua rottia saalistaneen kissan raapaisusta tai mökille jääneestä ruuasta hiirenulosteiden kautta. Kaikkien lemmikeiden raapaisut tai puremat tulisi aina puhdistaa asianmukaisesti ja pitää jäykkäkouristusrokotus kunnossa. On myös hyvä tarkkailla itseään tai lasta kuumeen tai ihomuutosten varalta, vaikka täällä päin ei vakavia tapauksia ole esiintynytkään. Luonnosta pyydystettyjä villijyrsijöitä ei pitäisi ottaa lemmikeiksi lainkaan, ja on syytä suhtautua varovasti vasta sukupolven tai parin ajan lemmikkeinä olleisiin jyrsijöihin. Turvallisinta on hankkia jyrsijä hyvinhoidetusta ja asiantuntevasta eläinkaupasta tai vastuulliselta kasvattajalta.