Hamsteriemoilla on yleensä hyvät äidinvaistot eivätkä tarvitse ihmisen apua hamsterinpoikasten huolenpidon suhteen, itseasiassa kasvattajan puuttuminen tähän voi aiheuttaa sen että hamsteriemo syö tai hylkää poikasensa.
Jos emo sairastuu, kuolee tai hylkää poikasensa ilman syytä, poikaset kuolevat. Poikaset kuitenkin tarvitsevat emonmaitoa ja lämpöä selviytymiseen ensimmäisen viikon aikana. Yleensä armollisinta on lopettaa poikaset, etteivät ne joudu kärsimään hitaaseen mutta varmaan kuolemaansa saakka.
Jos poikasia ei ole paljoa (3-4), voit kuitenkin yrittää pelastaa poikaset. Isommasta poikueesta kannattaa taas valita isoimmat ja eloisammat poikaset, joilla on paremmat selviytymismahdollisuudet ja lopettaa heikommat poikaset.
Sijaisemo
Parasta olisi siirtää poikaset toiselle imettävälle emolle, olen jopa nähnyt tapauksen jossa kiinankääpiöhamsteri emo adoptoi roborovskipoikaset onnistuneesti. Olisi tietenkin parempi jos imettävä emo olisi samaa lajia, mutta kääpiöhamsteri voi ihan hyvin toimia sijaisäitinä kääpiöhamsterin poikasille, syyrianhamsterin poikasia en kuitenkaan kokeilisi laittaa kääpiöhamsteriemon imetettäväksi kun ne tarvitsevat kokoonsa nähden enemmän ravintoa. Sen sijaan kääpiöhamsterin poikasia voi kokeilla laittaa syyrianhamsteriemon imetettäväksi, jos syyrianhamsteriemo ne hyväksyy.
Älä siirrä poikasia suoraan toisen hamsteriemon pesään ettei vieras haju leviä muihinkin poikasiin, emo saattaa muuten hylätä poikasensa. Hiero poikasiin pissaisia kuivikkeita uuden hamsteriemon asumuksen pissanurkasta tai niiden puuttuessa muuta kuiviketta. Hamsteriemo kannattaa houkutella pois pesästä esimerkiksi ruuan avulla ja ottaa pois asumuksesta hetkeksi ja sitten laittaa pelastettavat poikaset pesään muiden joukkoon.
Jos pelastettavat poikaset ovat viileitä, niiden pitäisi antaa ensin lämmetä esimerkiksi lämpölampun tai lämpömaton päällä (älä laita suoraan lämpömaton päälle vaan jotain suojaa ensin päälle!), viileät poikaset voivat sairastuttaa muut poikaset.
Kun olet siirtänyt poikaset uuteen pesään ja laittanut emon takaisin asumukseen, anna emon ja poikasten olla rauhassa 12-18 tuntia. Jos pelastetut poikaset ovat tämän jälkeen hengissä, ne luultavasti selviävät myös tästä eteenpäin.
Käsinruokinta/keinoruokinta
Vastasyntyneet poikaset, jotka menettävät emonsa, kannattaa lopettaa, niiden selviytymismahdollisuudet ovat käytännössä olemattomat. 5-6 päivän ikäiset poikaset voidaan mahdollisesti pelastaa keinoruokinnalla.
Vaikka otsikko sanookin ”käsinruokinta/keinoruokinta”, poikaset tarvitsevat myös lämpöä. Poikasia ei tarvitse asuttaa aikuisen hamsterin asumukseen, vaan pieni säilytyslaatikko tai kuljetusboksi sopii näiden asumukseksi kunnes ne ovat isompia. Pesän viereen voi laittaa pyyhkeeseen käärityn pullon jossa on kuumaa vettä, vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös lämpölamppua tai 15 wattista hehkulamppua, mutta lamppua ei saa laittaa liian lähelle pesää etteivät poikaset lämpene liikaa.
Alle 7 vuorokauden ikäiset poikaset tarvitsevat ruokaa kahden tunnin välein. Ruokintaan käytetään huoneenlämpöistä kissanmaitoa, jota löytyy eläinkaupoista ja hyvin varustetuista marketeista ja pipettiä tai lääkeruiskua. Alkuun poikasille riittää yksi tippa, mutta maidontarve kasvaa poikasten kasvaessa.
Ruokinnan jälkeen vatsaa hierotaan suolen toiminnan parantamiseksi. Liikuta sormea hellästi ylhäältä alas kunnes poikanen ulostaa. Pyyhi uloste vessapaperin palalla tai pumpulilla. Myös poikasen suu pitäisi putsata ennen kun palautat sen pesään.
Poikasten ollessa 7-14 päivän ikäisiä, voit ruokkia poikasia 2-5 tunnin välein. Kun poikaset lähenevät 14 vuorokauden ikää, voit ruokkia poikasia enää 3 kertaa päivässä ja tarjota myös kiinteämpää ruokaa, esimerkiksi soseita.
Lopuksi
Poikasten keinoruokinta on haastavaa ja rankkaa pidemmän päälle, joten kannattaa harkita tarkkaan hommaan ryhtymistä. Se voi olla myös palkitsevaa, mutta ensisijaisesti kannattaa etsiä sijaisemo, oli se sitten omassa hamsulassasi tai toisella kasvattajalla. Lienee sanomattakin selvää ettei pelastettuja poikasia kannata jalostukseen käyttää, mutta hyviä lemmikkejä niistä saattaa tulla. On myös syytä miettiä onko armollisempaa päästää orvot poikaset autuaammille pähkinämaille.
Lähde
Hamsterlopaedia, Chris & Peter Logsdail