Ruokinnan pitkä oppimäärä

Esipuhe

Olin kiinnostunut ravitsemukseen ja terveyteen liittyvistä asioista jo ennen ensimmäistä hamsteriani ja se helpotti tämän artikkelin kirjoittamista huomattavasti.

Kirjoitukseni tarkoitus ei ole toistaa sitä minkä hyvin monet hamsterin omistajat tietävät ravitsemuksesta, vaan lähestyä aihetta uudesta näkökulmasta. Lähdemateriaalina käytin artikkelia “Nutrient Requirements of the Hamster” ja Amerikan eläinlääketieteen tutkijoiden teosta “Laboratory hamsters”, sekä lukuisia muita lääketieteen julkaisuja.

Sopiva ruokavalio

Luonnossa syyrialainen hamsteri ei saa läheskään niin monipuolista ravintoa kuin vankeudessa; villinä elävien hamstereiden ruokavalio koostuu lähinnä kasveista, kasvien osista, siemenistä ja hyönteisistä.

Voisi olettaa että lemmikkihamsterit eläisivät terveellisemmin vaan silti vankeudessa elävät hamsterit sairastelevat toisinaan selittämättömistä syistä ja oireet viittaavat valitettavan usein puutostiloihin, ravintoaineiden yliannostuksiin tai yliherkkyysreaktioihin.

Vaikka syyrialainen hamsteri on kiistattomasti kaikkiruokainen (latinaksi omnivore), joskus herää kuitenkin epäilys siitä, ettei tätä termiä ole ymmärretty oikein. Netti ja hamsterikirjat on täynnä erilaisia ruokintaohjeita ja joskus näen näissä ruokintaohjeissa jopa vain ihmisille tarkoitettuja ruokia.

Ihmisten ruuilla tarkoitan prosessoituja, lisä-, väri-­ ja säilöntäaineilla kyllästettyjä ruoka-aineita, joiden vaikutuksia eläimiin ei pidemmällä tähtäimellä tunneta, ihmisistä puhumattakaan. Vaikka ohjeissa korostetaankin, ettei maustettuja, suolaisia ja sokerikkaita ruokia saa antaa, tehdasperäiset sokerittomat, vähäsuolaiset tai kevyttuotteet eivät ole hamsterille soveltuvia ruokia.

Vaikkei tällainen ruoka välttämättä hamsteria tapakaan, se voi ilmetä kiusallisena tai jopa vakavana oireiluna, kuten ripulina, karvan huonokuntoisuutena, kaljuuntumisena tai hyperaktiivisuutena, sydänvaivoista puhumattakaan.

Ihmisten elimistöllä on ollut aikaa totutella ravintoon, jota nykyään on tarjolla, esimerkkinä pohjoisilla alueilla eläneet kansat, joiden elimistö mutatoitui sietämään maidon laktoosia muita kansoja paremmin.

Lemmikkihamsteri ei fyysisesti ole muuttunut paljoakaan villeistä sukulaisistaan lukuunottamatta kokoa, sekä väri-­ ja turkkimuunnoksia. Ravitsemukselliset tarpeet, päivärytmi ja lajille ominainen käyttäytyminen ovat pysyneet samana.

Ravinnolla on väliä

Hamsteri syö nirsoilematta jopa sellaisia asioita mitä sen ei toivota syövän, kuten pesävanua ja poikasiaan. Se että hamsterille kelpaa ruoka, joka on haitallista sen terveydelle, ei siis tee siitä yhtään terveellisempää tai ravitsevampaa.

Monipuolinen, terveellinen ja hamsterin elimistölle mahdollisimman luonnollinen ravinto vähentää riskiä sairastua niin puutostiloihin kuin muihinkin sairauksiin. Valitettavan usein hamsterille kiusallisille tai jopa vakaville oireideille etsitään selitystä muualta kuin ruokavaliosta, koska unohdetaan ravinnon merkitys terveyden kannalta.

Huom! En kehoita lääkitsemään sairasta hamsteria ravinnolla, vaan konsultoimaan aina eläinlääkäriä, oikea ruokavalio on vain ennaltaehkäisevää hoitoa.

Ravintoaineet

Vankeudessa elävien hamstereiden ravinnontarvetta on tutkittu aiheuttamalla testiryhmille puutostiloja ja yliannostuksia. Vanhanaikaisten hoito­-ohjeiden ravintosuositukset perustuvat usein ihmisten tarpeisiin, vaikka jotkut ihmisille tärkeät ravintoaineet ovat hamstereille lähes merkityksettömiä.

Vaikka meitä ja hamstereita yhdistää kaikkiruokaisuus, elimistömme ovat erilaisia, ruokinnan tulisi olla myös sen mukaista.

Kuten mainitsin edellä, selvitin syyrialaisten hamstereiden ravinnontarpeita käyttäen apuna “Laboratory hamsters” (American College of Laboratory Animal Medicine Series) ja artikkelia “Nutrient Requirements of the Hamster” (useita lähdeviitteitä.)

Koska tutkimusraporteissa ei kuvailtu yksityiskohtaisesti kaikkia ravintoaineiden vaikutuksia, luettelin pääasiassa yliannostusten ja puutostilojen vaikutukset.

Termeistä: Makroravinteet ovat ravinteita, joita tarvitaan suuria määriä, näitä ovat hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit. Mikroravinteilla taas viitataan ravinteisiin, joita tarvitaan pieniä määriä, kuten vitamiineja, kivennäisaineita ja hivenaineita.

Hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit

Rasvat toimivat solujen rakennusaineina, osallistuvat hermoston toimintaan ja säätelevät hormoniaineenvaihduntaa ja kasvua. Optimaalisimmasta rasvan tarpeesta ei ole vielä näyttöä, mutta sen arvellaan olevan 4-20 % hamsterin ravinnosta, tämä on kuitenkin täysin yksilöriippuvaista.

Liiallinen rasvan osuus ravinnossa lihottaa hamsteria ja altistaa hypertriglyseridemialle, eli veren liialliseen rasvapitoisuuteen. Liiallinen eläinrasva taas aiheuttaa kouristuksia ja pahimmillaan kuolleisuutta. Rasvan puute taas johtaa sappikivien muodostumiseen.

Välttämättömät rasvahapot: Omega-­6-­rasvahappojen puute aiheuttaa hamstereille karvanlähtöä, suomuista ihoa ja runsasta korvavaikun eritystä.

Omega-3-rasvahappojen tarpeen määrästä ei ole toistaiseksi näyttöä.

Hiilihydraatit ovat pääasiassa energiaa tuottavia makroravinteita, joita tarvitaan myös muiden makroravinteiden aineenvaihduntaan. Hiilihydraatit jakautuvat sokereihin, tärkkelyksiin ja kuituihin.

Hamstereiden ravinnossa nämä ovat viljatuotteita, siemeniä ja hedelmiä. Liiallinen fruktoosin ja/tai laktoosin määrä suhteessa tärkkelyspitoiseen ravintoon voi nostaa kuolemaan johtavien sairausten riskiä.

Proteiinit, eli valkuaisaineet koostuvat aminohappojen ketjuista ja osallistuvat moneen tehtävään elimistössä, mm. toimimalla rakennusaineina kudos­ ja entsyymiproteiineissa. Ravinnosta saatavaa proteiinia on kahta tyyppiä; Eläin­ ja kasviproteiinit.

Muutamassa tutkimuksessa vertailtiin eläinproteiinin ja kasviproteiinin vaikutusta, eläinproteiinia saaneet yksilöt saivat n. 1,2 g lisää painoa päivässä. Kasvulle optimaalisin eläinproteiinin määrä ravinnossa arvellaan olevan 18 % ravinnon osuudesta päivässä, kasviproteiinin vähän enemmän.

Eläinproteiinilla ei siis ole aikuisen hamsterin terveyden kannalta niin suurta merkitystä, vaikka sitä onkin niissä eläinperäisissä tuotteissa, jotka sisältävät muita hamsterin terveydelle tärkeitä ravintoaineita.

Proteiinintarve vaihtelee iän ja elämänvaiheiden mukaan, kasvuvaiheen jälkeen ylimääräinen proteiini ei enää hyödytä hamsteria, ellei se ole tiineenä, synnyttänyt tai horroksessa. Liiallinen määrä proteiinia ravinnossa voi aiheuttaa nefroosia.

Kaseiini, eli maidon proteiini nostaa tutkitusti hamstereiden kolesterolitasoa ja triglyseridien (rasvan) pitoisuutta veressä, aiheuttaa amyloidoosia ja sappikiviä. Kaseiinia on maitotuotteissa.

Kivennäisaineet

Kalsium ja fosfori: 6,0 g kalsiumia/kg ja 3,5 g fosforia/kg on hamsterille edellytys luun muodostumiselle, puutostila ilmenee hammasongelmina ja riisitautina.

Hivenaineet: Jodi, molybdeeni ja seleeniä ovat välttämättömiä normaalin kasvun kannalta.

Seleeni on tärkeä hivenaine eritoten kasvavalle, tiineelle ja imettävälle hamsterille.

Jodin puute laajentaa kilpirauhasia.

Raudan puute aiheuttaa anemiaa, sikiökuolemia ja hidasta kasvua poikasille.

Kuparin puute voi johtaa turkin depigmentaatioon.

Vitamiinit

Monipuolista ravintoa saava hamsteri ei välttämättä tarvitse vitamiinilisiä.

Usein vitamiinivalmisteet ovat syntetisoituja, jolloin ne käyttäytyvät eri tavalla hamsterin elimistössä.  Synteettisten vitamiinien hyödyntäminen on hankalampaa ja etenkin synteettiset rasvaliukoiset vitamiinit voivat johtaa vitamiinimyrkytykseen.

Ylimääräiset vesiliukoiset vitamiinit, joita hamsterin elimistö ei voi hyödyntää, erittyy virtsaan.

Rasvaliukoiset vitamiinit

A-­vitamiinin puute aiheuttaa hamstereille huonokuntoista karvaa, sarveiskalvon kuivuutta ja haavaumia vatsaan. Tutkimuksissa runsas yliannostus A-­vitamiinia vaurioitti maksaa ja johti kuolemaan 42-91 päivässä.

D-­vitamiinin puute voi aiheuttaa riisitautia, ilman D-­vitamiinia hamstereilla on taipumusta alipainoisuuteen ja kalsiumsuolot saostuvat munuaiskudokseen.

E-vitamiini on erityisen tärkeä vitamiini hamsterille. Puutosoireita ovat mm. pienikasvuisuus, lihasheikkous ja lihasten surkastuminen, uroshamstereiden kivesten epämuodostumat ja vastasyntyneillä poikasilla nekroosi keskushermostossa. E­-vitamiinin puutos hamstereilla saattaa myös liittyä kuolioihin ja hermostosairauksiin.

K-vitamiinin puutos aiheuttaa pienikasvuisuutta ja verenvuotoa lihaksissa ja ihonalaiskerroksissa.

Vesiliukoiset vitamiinit

Tiamiini (B1-­vitamiini) vaikuttaa kasvuun ja aineenvaihduntaan, puutostila voi muuttua pysyväksi ja hamsteri voi sairastua monihermotulehdukseen.

Riboflaviini (B2­-vitamiini) on tärkeä vitamiini hamsterin kasvun kannalta, tätä ilman hamstereiden ruokahalu ja juominen vähenee, näin ollen nuoren hamsterin kasvu hidastuu, hamsteri laihtuu ja karvapeite on huonossa kunnossa.

Niasiinin (B3­-vitamiini) puute aiheuttaa kaljuuntumista ja voi jopa johtaa kuolemaan.

Pantoteenihapon (B5-­vitamiini) puutteen merkkejä ovat mm. laihtuminen, suun ympäryksen karstoittuminen, märkähäntä ja pahimmillaan kuolema.

Pyridoksiinin (B6-­vitamiini) puute aiheuttaa etenkin nuorilla uroshamstereilla ruokahalun ja juomisen vähentymistä ja näinollen aiheuttaa nuorten hamstereiden kasvun hidastumista, aikuisilla hamstereilla laihtumista, hoitamattoman näköisen karvapeitteen, vaurioita huuliin ja suuhun.

Biotiinin (B7-­vitamiini) puutos aiheuttaa nykivää liikettä, rähmiviä silmiä, kuivaa ja karkeaa karvapeitettä, sekä depigmentaatiota.

Foolihapon (B9-­vitamiini) puutos aiheuttaa anemiaa.

B12-­vitamiinin puute johtaa joidenkin aineenvaihdunnan kannalta tärkeiden aineiden erittymistä virtsaan.

Muut ravintoaineet

Koliinin puute aiheuttaa ruokahaluttomuutta, kasvun hidastumista ja rasvamaksan.

Kuidun puute yhdessä sokeririkkaan ruokavalion kanssa voi johtaa kuolleisuuteen. Maissitärkkelys ja sinimailanen tuottaa kuitenkin hamsterin normaalifloorasta kuitua, sillä tai ravintokuidulla voidaan ehkäistä puutostila.

Askorbiinihappo ei ole hamsterin hyvinvoinnin kannalta erityisen tärkeä ravintoaine, mutta sillä voidaan hieman nopeuttaa hamsterin kasvua.

Myoinositolin puutos voi aiheuttaa karvanlähtöä. Myoinositoli on myös tarpeellinen lisääntymisen kannalta.

Ravintoaineet ravinnossa

Tarkoituksenani ei ole kehoittaa ketään tekemään siemenseosta alusta alkaen itse, vaan antaa ideoita ruokinnan monipuolistamiseen ja paremman siemenseoksen valikoimiseen.

Tutkimalla siemenseosta voit arvioida sen koostumusta ja täydentää sitä maalaisjärkeä käyttäen.
Tuoreruuissa taas on paljon valinnanvaraa. Jos kirjoittamani vaihtoehdot eivät jostain syystä riitä tai miellytä, Finelistä löydät paljon muita vaihtoehtoja “Eniten ja vähiten“-listasta.

Voit myös tarkistaa hamstereille sopivat ruoka-aineet artikkelista Mitä saa ja ei saa antaa hamsterille.

Seassa on kuitenkin myös hamsterille sopimattomia ruoka­-aineita, jos et ole varma sopivuudesta, kysy neuvoa kokeneemmilta hamsteriharrastajilta ennen sellaisen syöttämistä.

Huomautus: Kun muutat hamsterin ruokavaliota, aloita lisäämällä uutta ruokaa pieninä määrinä sekoittaen tuttuun ruokaan. Raju muutos ruokavaliossa voi aiheuttaa ripulia.

Rasvat

Rasvan lähteitä: Pähkinät, mantelit, auringonkukansiemenet, pellavansiemenet, öljyt.

Omega-6-rasvahappojen lähteitä: Saksanpähkinät, auringonkukansiemenet, seesaminsiemenet, maapähkinät, cashewpähkinät, mantelit, hampunsiemenet.

Proteiini

Proteiinin lähteitä: Kananmuna, hampunsiemenet, cashewpähkinät, jauhomadot, seesaminsiemenet, auringonkukansiemenet, mantelit, soija, pavut, linssit, kalkkuna, broileri, tonnikala.

Kivennäisaineet & hivenaineet

Kalsiumin lähteitä: Basilika, seesaminsiemenet, kananmunankuoret, spirulina, hampunsiemenet.

Fosforin lähteitä: Vehnänjyvät, vehnänalkiot, seesaminsiemenet, hampunsiemenet, spirulina, auringonkukansiemenet, pellavansiemenet.

Jodin lähteitä: Spirulina, hampunsiemenet, vehnä, kaura.

Seleenin lähteitä: Auringonkukansiemenet, seesaminsiemenet, saksanpähkinät, riisi.

Raudan lähteitä: Hampunsiemenet, basilika, spirulina, vehnänjyvät, seesaminsiemenet, cashewpähkinät.

Molybdeenin lähteitä: Tattari, ohra, auringonkukansiemenet, vehnänalkiot, vihreät vihannekset.

Vitamiinit

A-vitamiinin lähteitä: Ruusunmarjat, kaali, bataatti, porkkana, pinaatti, spirulina.

D-vitamiinin lähteitä: Ankerias, kuha, lohi, siika, nahkiainen, kanttarellit.

E-vitamiinin lähteitä: Hampunsiemenet, ruusunmarjat, auringonkukansiemenet, mantelit, vehnänalkiot, hasselpähkinät, maapähkinät, basilika.

K-vitamiinin lähteitä: Basilika, kaali, pinaatti, nokkonen, porkkana, spirulina, parsakaali.

Tiamiinin lähteitä: Spirulina, auringonkukansiemenet, vehnänalkiot, tattari, pellavansiemenet.

Riboflaviinin lähteitä: Spirulina, mantelit, vehnänalkiot, kaali, tomaatti, basilika.

Niasiinin lähteitä: Vehnänjyvät, maapähkinät, porkkana, basilika, riisi.

Pantoteenihapon lähteitä: Kananmuna, vihannekset, palkokasvit.

Pyridoksiinin lähteitä: Basilika, maissi, vehnänjyvät, hirssi, seesaminsiemenet.

Biotiinin lähteitä: Kaura, herneet, kananmuna.

Foolihapon lähteitä: Basilika, kukkakaali, vehnänjyvät, porkkana, kaali, parsakaali, parsa.

B12-vitamiinin lähteitä: Silli, kananmuna, kirjolohi.

Muut ravintoaineet

Kuidun lähteitä: Basilika, pellavansiemenet, porkkana, hasselpähkinät.

Myoinositolin lähteitä: Banaani, riisi, kaurahiutaleet, vihannekset, vehnänalkiot, pähkinät.

Askorbiinihapon lähteitä: Ruusunmarjat, paprika, nokkonen, parsakaali, mansikat, mustikat, hampunsiemenet.

Koliinin lähteitä: Kananmunan keltuainen, peruna, kukkakaali, maapähkinät, kaura, ohra, pellavansiemenet, banaani, tomaatti, seesaminsiemenet.

Lisäaineista

Säilöntä­ ja lisäaineiden haitoista käydään kiivasta keskustelua, etenkin kemiallisesti valmistetuista lisäaineista. Lisäaineiden turvallisuus arvioidaan ADI­-arvoilla (Acceptable Daily Intake) ja nämä suositukset ovat ainoastaan ihmisille.

Koska ihmisille suunnattuja elintarvikkeita ei ole suunniteltu eläimille, ei voida olla varmoja siitä ovatko ne niille turvallisia. Pahimmillaan nämä voivat olla liikaa hamsterin elimistölle ja aiheuttaa kuolemaan johtavan sairauden tai myrkytyksen, oireet eivät välttämättä ilmene heti. Parhaassa tapauksessa hamsteri selviää allergian kaltaisilla oireilla tai täysin oireettomana.

Fruktoosista: Fruktoosi, eli toiselta nimeltään hedelmäsokeri on luontainen makeutusaine jota on mm. hedelmissä. Mitään terveydellistä etua tästä ei ole, vaan sitä lisätään elintarvikkeisiin makeutuksen vuoksi. Tutkimuksessa, jossa käytettiin terveitä ei-diabeettisia syyrialaisia hamstereita huomattiin insuliinin käsittelyn heikkenevän ja rasva-­aineenvaihdunnan häiriintyvän kun näille syötettiin fruktoosia viiden viikon ajan.

Hedelmissä ei ole luonnostaan liiallisia määriä fruktoosia aiheuttamaan näitä ongelmia jos niitä syöttää kohtuudella, ravinteikkaita hedelmiä ei siis tulisi jättää pois hamsterin ruokavaliosta. Elintarvikkeisiin fruktoosia lisätään enemmän sopivan makeuden saamiseksi ja tällaisia elintarvikkeita ovat esimerkiksi mehut ja etenkin hamsteriharrastajien keskuudessa suositut hedelmäpiltit.

En näe syytä sille, miksi hamsterin ruokavaliota täytyy monipuolistaa juuri näillä sokeripommeilla, kun terveellisiäkin vaihtoehtoja on tarjolla, kuten tuoreet tai kuivatut hedelmät ja marjat, joissa fruktoosia ei ole läheskään yhtä paljon.

Ihmisvauvoille piltit eivät välttämättä ole niin haitallisia johtuen kokoerosta ja prosessoidulle ruualle sopeutuneemmasta elimistöstä, mutta kuten edellä mainitsemani tutkimus osoittaa, hamstereille ne ovat.

Jos haluat välttämättä syöttää hamsterille vauvanruokaa, suosittelen lisäaineetonta vaihtoehtoa, kuten esimerkiksi Babynat, jonka hedelmäversio koostuu pelkästään murskatuista hedelmistä ja marjoista, tai tehdä niille sellaista itse tuoreista aineksista.

Lisäaineet hamsterinruuissa

(Lisätty 13.4.2012)
Joissain – jopa hamsteriharrastajien suosimissa – siemenseoksissa on käytetty yllättävän paljon lisäaineita, sellaisiakin jotka ovat ihmisten elintarvikkeista jo kielletty niiden haittojen vuoksi.
Koska valmistajat tai ruokien jälleenmyyjät eivät paljasta kaikkea pakettien etiketeissä tai edes sivuillaan, aloin tiedustella joidenkin suosittujen siemenseosten tarkemmasta sisällöstä näiden valmistajilta.

Burgess Supa Hamster

Lisäaineet: E341, E102, E131, E306

Best Friend Festival

Lisäaineet: E330, E320, E321, E324, E172, E131, E124

Versele-Laga Hamster Crispy & Versele-Laga Hamster Nature

Lisäaineet: E320, E321, E102, E132, E110, E124

E-koodien merkitykset

E102: Tartratsiini, tällä saadaan aikaan keltainen pigmentti. Voi aiheuttaa yliherkkyysoireita, kilpirauhaskasvaimia ja hyperaktiivisuutta.

E110: Paraoranssi, atsoväri joka voi aiheuttaa hyperaktiivisuutta. Kielletty Norjassa ja oli aiemmin kielletty myös Suomessa.

E124: Kokkeniilipunainen on väriaine (monoatsoväri) joka voi aiheuttaa syöpää, vahvistaa astman oireita ja aiheuttaa hyperaktiivisuutta.

E131: Patenttisininen, nimensä mukaisesti sininen väriaine, jota käytetään mm. röntgenkuvauksien välittäjäaineissa, voi aiheuttaa allergisia reaktioita, pahoinvointia tai pahimmassa tapauksessa anafylaktisen shokin.

E132: Indigotiini, indigo-värin synteettinen versio. Voi allergisoida.

E172: Rautaoksidit- ja hydroksidit eli ruostetta käytetään väriaineena punamultamaalissa ja elintarvikkeissa. Ei tunnettuja haittavaikutuksia.

E306: Tokoferoliuute, sisältää E-vitamiinia. Käytetään säilöntäaineena. Ei tunnettuja haittavaikutuksia.

E320: Butyylihydroksianisoli, säilöntäaine, jonka on huomattu aiheuttavan syöpää eläinkokeissa. Lisäksi C-vitamiinin käyttö yhdessä BHA:n kanssa aiheuttaa muutoksia DNA:ssa.

E321: Butyloitu hydroksitolueeni, säilöntäaine, joka voi aiheuttaa allergisia reaktioita, jonka on huomattu aiheuttavan syöpää eläinkokeissa, vaikuttaa immunologiseen järjestelmään, häiritsee sisäeritysjärjestelmän toimintaa sekä aiheuttaa hyperaktiivisuutta.

E324: Etoksikiini, aiheuttaa leukemiaa, sokeutta, syöpää, iho-ongelmia, lisääntymisongelmia ja immuunipuolustuksen heikkoutta. Käytetään säilöntäaineena.

E330: Sitruunahappo, käytetään säilöntäaineena. Ei tunnettuja haittavaikutuksia.

E341: Monokalsiumfosfaatti, käyttö erityisesti lannoitteena, puskuriliuoksissa ja muovien stabiloijana. Elintarviketeollisuudessa se on säilöntäaine, joka sitoo kalsiumia, voi pitkällä tähtäimellä aiheuttaa kalsiumin puutosta.

Usein hamstereiden proteiininsaannista ollaan niin huolissaan että turvaudutaan muille eläimille tarkoitettuihin lisäainepommeihin mm. koiran/kissan “napujen” muodossa. Näissä on usein yllä lueteltujen lisäaineiden lisäksi myös muita kemikaaleja. Tässä hyvä esimerkki: