Hamsterigenetiikan alkeita osa 2

Hamsterin fenotyypin määrityksessä käytetään usein apuna tietoa vanhempien väreistä, tehtävää helpottaa yleensä vielä isovanhempien värit. Näin siksi, että hamsterin väri ei aina ole sitä miltä näyttää ja hamsterin fenotyyppi ei kerro koko totuutta sen genotyypistä.
Edellisessä osassa oli listattu perusgenotyypit joita tavataan useimmiten syyrianhamstereilla. Saatoit huomata että kirjainkoot vaihtelivat, tälle on syynsä.

Dominoivat geenit merkitään yleensä isolla kirjaimella ja resessiiviset geenit pienellä kirjaimella. Kun halutaan ilmaista että tietyn geenin lokuksessa ei ole muuttunut mikään, käytetään päinvastaista kirjainkokoa.

Esimerkiksi mustan genotyyppi ”aa” ilmaisee että musta on fenotyypiltään musta, eli molemmilta vanhemmilta on peritty a-alleeli.

 ”Aa” merkitsee taas sitä että hamsteri kantaa mustaa, mutta on fenotyypiltään jotain muuta, oletusarvoisesti normaali jos muista genotyyppejä ei ole merkitty ylös.

Hamsteri joka taas ei kanna mustaa, eikä ole musta, on genotyypiltään AA.

Jos ei ole varmuutta siitä että hamsteri kantaa mustaa, korvataan puuttuva alleeli väliviivalla tai alaviivalla: A- tai A_.

Yhteenvetona: Kun halutaan kirjoittaa villin, mutaatioilta säästyneen syyrianhamsterin genotyyppi kokonaisuudessaan, se näyttäisi tältä: AA BB baba CC DD DgDg dsds EE LL lglg PP RxRx RdRd sasa sgsg toto uu whwh.

Tietenkään moisen litanian kirjoittamisessa ei ole järkeä, kun puuttuvat alleelit voidaan myös ilmaista jättämällä ne kokonaan pois genotyypistä.

Alleelien jakautuminen

Hamsterivanhemmat periyttävät poikasilleen aina kopioita kustakin alleelistaan, samalta vanhemmalta ei kuitenkaan koskaan periydy geenin molemmat alleelit samalle poikaselle.

Yksi havainnollistava keino todennäköisyyksien ennustamiseen on ottaa kynä ja paperia käteen ja kirjoittaa ylös vanhempien genotyypit ja lopuksi jakaa kummaltakin vanhemmalta alleelit eri poikasille kahteen kertaan.

Jos vanhemmat edustavat tai kantavat useampaa genotyyppiä, tuloksena voi olla useampia värejä.

Semidominanssi

Seepianharmaa, eli heterotsygootti hopeanharmaa. Kuvan hamsteri on myös valkonauhainen, selän valkoinen osuus ei siis kuulu väriin.

Hopeanharmaa hamsteri
Hopeanharmaa hamsteri

Semidominoiva geeni periytyy dominoivasti. Se eroaa kuitenkin dominoivasta geenistä siten, että sen heterotsygoottinen ja homotsygoottinen muoto ovat fenotyypiltään erilaisia.

Paras esimerkki tästä on hopeanharmaa, jonka on heterotsygoottina seepiansävyinen.

Homotsygootti hopeanharmaa on taas puhtaamman värinen valkoisella pohjavärillä.

Keltaisen periytyminen

Keltaisen geeni on X-sukupuolikromosomiin kytkeytynyt geeni, joka muuttaa hamsterin ulkonäköä riippuen täysin sen sukupuolesta. Koska naaraalla on kaksi X-kromosomia, se tarvitsee kaksi To-alleelia ollakseen fenotyypiltään keltainen, pelkästään toiselta vanhemmalta peritty To-alleeli aiheuttaa kilpikonnakuvion.

Uroksella taas on sukupuolikromosomit X ja Y, joten se voi vastaanottaa vain yhden To-alleelin naaraalta tai luovuttaa To-alleelin naaraspoikasille. Urospoikasille se luovuttaa Y-kromosomin joka ei vaikuta niiden väriin mitenkään. Muistutuksena sukupuolikromosomien eroista merkitään keltaisen uroksen genotyyppi ToY ja naaraan genotyyppi ToTo.

Jaa artikkeli

Share on facebook
Share on twitter
Share on whatsapp
Share on email

Lisää aiheesta

Hamsterivärien genotyyppejä

Pieni lunttilista hamsterien genotyyppeihin. Listat eivät ole täydellisiä harvinaisimpien mutaatioiden ja kaikkien yhdistelmien osalta. Syyrianhamsterin