Kirjoitettu National Hamster Councilin Journal-lehden numerossa 4/2014 ilmestyneen R. Owersin artikkelin ”Pyometra” pohjalta.
Pyometra, eli kohtutulehdus tai märkäkohtu, on naarashamstereita koskeva sairaus. Se voi syntyä Stretococcus sp tai Pasteurella pneumotropica -bakteerien johdosta tai ilmaantua ilman selvää syytä. Myös valeraskaus tai tiineyden aiheuttamat komplikaatiot kuten istukan osien jääminen kohtuun synnytyksen jälkeen voivat aiheuttaa tulehduksen.
Sekä poikasia saaneet että poikimattomat naaraat voivat sairastua kohtutulehdukseen iästä riippumatta, mutta useimmiten siihen sairastuvat vanhemmat naaraat.
Oireita ja merkkejä
- Mahan turpoaminen
- Alapään vuoto
- Paha haju
- Alapään verenvuoto
- Lisääntynyt juominen ja virtsaaminen
- Huonontunut ruokahalu
- Ärsyyntynyt ja aggressiivinen käytös
- Kumara asento, heikentynyt yleiskunto
Joillekin naaraille on normaalia pieni vuoto alapäästä kiiman aikaan, mutta normaalissa tapauksessa se kestää vain kiimapäivän ajan eikä siihen liity verenvuotoa, vatsan turpoamista tai yleiskunnon heikentymistä. Hamstereilla ei ole kuukautisia, joten kaikenlainen verenvuoto alapäästä tulisi tutkituttaa eläinlääkärillä.
Kohtutulehduksesta on kaksi muotoa: ”avoin” ja ”sulkeutunut”. Avoimessa kohtutulehduksessa mätä poistuu kohdusta kohdunkaulaa pitkin ja tulee ulos sukuaukosta, jolloin hamsterin alapää vuotaa ja voi haista pahalle. Sulkeutuneessa kohtutulehduksessa mätä ei pääse ulos, vaan kerääntyy kohtuun ja hamsteri turpoaa nopeasti. Sulkeutunut kohtutulehdus aiheuttaa yleensä hamsterin yleiskunnon heikkenemisen huomattavasti nopeammin kuin avoin tulehdus, sillä sulkeutunutta kohtutulehdusta on vaikea huomata alkuvaiheessa ja bakteerinen mätä pääsee kerääntymään kohtuun. Kohtu saattaa revetä, jolloin mätää pääsee vatsaonteloon ja voi aiheuttaa peritoniitin eli vatsakalvon tulehduksen. Vatsan turpoaminen sekä lisääntynyt jano ja vähentynyt ruokahalu ovat oireita sekä avoimesta että sulkeutuneesta kohtutulehduksesta.
Jos epäilet, että hamsterillasi on kohtutulehdus, hankkiudu mahdollisimman nopeasti asiantuntevan eläinlääkärin vastaanotolle.
Sairauden toteaminen
Kohtutulehdus diagnosoidaan usemmiten ulkoisten oireiden perusteella. Testejä voidaan tehdä jos diagnoosi ei ole selkeä, esimerkiksi röntgenillä tai ottamalla näyte kohdun vuodosta.
Kohtutulehduksen hoito
Kohtutulehdusta tulisi hoitaa eläinlääkärin antamilla ohjeilla, eivätkä artikkelin ohjeet ole tarkoitettu eläimen hoitamiseen ilman eläinlääkärin apua.
Eläimen hoitotoimenpiteitä sopiessa tulee suhteuttaa ne eläimen ikään ja terveydentilaan sekä hoidon mahdolliseen vaarallisuuteen, jotta voidaan päättää onko eläintä järkevää hoitaa vai olisiko lopetus inhimillinen ratkaisu. Hamsterille jo pelkkä nukutus voi joissain tapauksissa osoittautua tappavaksi.
Lääkitys
Antibioottihoito voi parantaa eläimen oloa hetkellisesti, mutta harvoin parantaa tulehduksen täysin. Antibiootteja voidaan käyttää nuoren ja aiemmin terveenä eläneen eläimen terveydentilan parantamiseen ennen kohdun leikkausta, jolloin ne todennäköisemmin selviävät nukutuksen ja leikkauksen rasituksista.
Vanhoille naaraille kohtutulehdus on suurempi ongelma. Tulehduksen oireet ovat usein rajummat, ja leikkauksen sekä nukutuksen riskit nousevat hyvin suuriksi terveydentilan ja iän vuoksi. Jotkut ovat onnistuneet pitämään vanhoja naaraita kunnossa pitkäaikaisella antibioottikuurilla ja probioottiruokavaliolla korjaamaan antibioottien vaikutukset suoliston bakteerikannalle.
Galastop-niminen koiran valeraskauden hoitoon tarkoitettu lääke on alkuperäisessä artikkelissa harrastajien mukaan mainittu toimivan antibioottien kanssa, mutta siitä ei ole tieteellistä näyttöä tai tarkkaa syytä miksi se toimii.
Leikkaushoito
Onnistuessaan leikkaus on lopullinen ratkaisu ongelmaan, mutta siinä on paljon riskejä etenkin vanhoille tai yleiskunnoltaan huonoille hamstereille. Kaikki eläinlääkärit eivät todennäköisesti suostu suorittamaan leikkausta hamsterille. Leikkauksessa kohtu ja munasarjat poistetaan, jolloin hamsteri ei enää kykene saamaan jälkeläisiä.
Hamsterit eivät kykene oksentamaan, joten niiden ei tarvitse paastota ennen leikkausta. Hamsteri nukutetaan leikkausta varten, ja viedään takaisin kotiin kun nukutuksesta on herätty. Eläinlääkäri saattaa määrätä mukaan kipulääkkeitä tai antibiootteja.
Leikkauksen jälkeen hamsteri saattaa olla pyörällä päästään nukutuksen ja kipulääkkeiden vaikutuksesta, joten se on syytä asuttaa ”potilashäkkiin”, jossa kiipeilyn mahdollisuudet on estetty ja hamsteri on suojassa kylmältä ja vedolta. Kuivikkeen on hyvä olla pehmeää, tarjolla runsaasti vettä sekä ravintoa, sekä jyväseosta että helposti syötävää ja ravitsevaa pehmeää ruokaa. Vettä voi varmuuden vuoksi laittaa matalaan kulhoon, jos hamsteri ei kykene juomaan juomapullosta. Asumuksen nurkkaan voi ensimmäisenä päivänä asettaa lämmönlähteen, esimerkiksi kuumavesipullon. Hamsterit yleensä toipuvat onnistuneesta leikkauksesta nopeasti, joten ensimmäisen vuorokauden jälkeen lämmönlähteitä tai ylimääräistä vesikuppia ei tarvita.
Leikkaushaava tikataan useimmiten itsestään sulavilla tikeillä. Rachelin leikatuista naaraista vain yksi oli sotkenut tikkejään, jolloin niitä täytyi käydä eläinlääkärissä poistattamassa.
”Saattohoito”
Jotkut hamsterit menevät kohtutulehduksessa niin huonoon kuntoon, ettei niiden auttamiseksi voi juurikaan enää tehdä mitään.
Jos hamsteri ei ole välittömässä lopetuksen tarpeessa, mutta tulehdusta ei todennäköisesti voi parantaa, voi hamsterille syöttää antibiootteja oireittein lievittämiseksi. Eläinlääkäri saattaa myös määrätä kipulääkityksen.
On tärkeää osata määritellä, milloin on aika luopua ja lopettaa hamsteri. Muista, että hamsteri itse ei kärsi lopetuksesta, vaan kärsimyksen loppuminen on sille helpotus. Matkalla lopetukseen hamsterille voi pyrkiä tarjoamaan mahdollisimman stressitön matka laittamalla mukaan tutun hajuisia kuivikkeita ja peittämällä kuljetuslaatikko pyyhkeellä.
Ennuste
Hoitamaton kohtutulehdus on useimmiten tappava, ja joissain sairaustapauksissa muuta ei voida tehdä kuin lopettaa.
Galastopia ja antibiootteja voidaan käyttää oireiden lieventämiseksi hamsterille, jolle leikkaus olisi liian suuri rasite.
Nuorille ja yleiskunnoltaan hyville hamstereille leikkauksen onnistumisella on yleensä hyvät ennusteet. Rachel Owers on leikkauttanut kaksi naarasta, jotka kummatkin elivät leikkauksen jälkeen yli kahden vuoden ikään. Hänellä on ollut myös kaksi rescue-taustaista leikattua naarasta, joista toinen eli ongelmitta, mutta toisella oli pitkäaikaisia komplikaatioita todennäköisesti sen vuoksi, että leikkaus oli suoritettu vasta tulehduksen ollessa hyvin pitkällä.
Lähteet:
1. Richardson V. Diseases of domestic small animals (2nd edition) – Blackwell Publishing, Oxford 2003
2. Longsdail C & P, Hovers K. Hamsterlopaedia: a complete guide to hamster care. Ringpress Books, Surrey 2002
3. Rachel Owers: Pyometra, National Hamster Council Journal 2014