Hamsterit moniin muihin jyrsijöihin verrattuna melko terveitä ja vähän sairastelevia eläimiä, mutta niilläkin esiintyy jonkin verran yleisiä sairauksia. Terveen hamsterin tunnistaa ulkonäöstä ja käytöksestä. Vaikka hamsteri saaliseläimenä salaa kipunsa viimeiseen asti, kertovat apaattisuus, laihuus, huono kunto, turkin kuivuus, rasvaisuus tai harveneminen sekä huono ruokahalu, ärtyneisyys ja epäsiisteys jonkin olevan vialla. Terve hamsteri on siisti eläin, joka pitää turkkinsa ja pesänsä puhtaana. Yleisimpiä sairauksia ja vaivoja hamstereilla ovat muun muassa kasvaimet, loiset sekä erilaiset haavat ja loukkaantumiset.
Kasvaimet
Kasvaimet ovat hamstereilla hyvin yleisiä, ja syntyy useimmiten vanhemmille eläimille. Kasvaimia on hyvä- ja pahalaatuisia. Niitä voi syntyä mihin tahansa osaan hamsterin ruumista, sisäisiä kasvaimia on usein vaikea huomata ennen kuin on liian myöhäistä.
Hyvänlaatuiset kasvaimet ovat yleensä melko harmittomia patteja, jotka eivät ole kovin suuria eivätkä kasva kokoa ainakaan kovin nopeasti. Ne eivät aiheuta muutoksia eläimen yleisterveyteen tai käytökseen, ja niiden kanssa voi yleensä elää suhteellisen normaalia elämää.
Pahalaatuiset kasvaimet ovat usein nopeasti kasvavia ja aiheuttavat hamsterille muita oireita, esimerkiksi karvanlähtöä ja laihtumista. Hamsterien kasvaimien hoito on vaikeaa, lähes mahdotonta. Vatsapuolella olevia ihokasvaimia voidaan joskus poistaa leikkauksella, mutta muuten kasvainten kanssa ei voi oikein muuta tehdä kuin toivoa parasta tai lopettaa eläin kun sen kunto alkaa huononemaan liikaa.
Loiset
Hamstereilla esiintyy sekä ulko- että sisäloisia. Suurella osalla sisäloisista ei ole suurta vaikutusta hamsterin terveydentilaan ja niitä on usein vaikea havaita olevan olemassakaan. Kääpiöheisimato voi aiheuttaa ripulia. Suurina määrinä sisäloiset voivat olla tuhoisia. Sisäloiset hoidetaan eläinlääkärin määräämällä loishäädöllä.
Ulkoloiset ovat usein hieman ongelmallisempia. Hamstereilla esiintyy muun muassa sikaripunkkia, jota löytyy melkein jokaiselta hamsterilta. Se elää ihon karvatupeissa ja on terveelle eläimelle vaaraton, mutta hamsterin sairastuessa tai vastustuskyvyn muuten huonotessa se aktivoituu.
Hilsepunkki aiheuttaa karvanlähtöä, kutinaa sekä ihon hilseilyä laattamaisesti. Se tulee hoitaa eläinlääkärin määräämällä loishäädöllä. Eräs melko vaarallinen loinen on lintupunkki. Se elää luonnossa linnuissa ja pikkujyrsijöissä, ja se voi tarttua hamsteriin ulkoa tuoduista oksista. Hamstereilla on huono vastustuskyky lintupunkkeja kohtaan. Ne myös levittävät tauteja, ja ovat aiheuttaneet suuria määriä hamsterikuolemia levitessään.
Ulkoloiset todetaan raapekokeella eläinlääkärissä, ja niiden häätöön käytetään ivermektiinia.
Haavat
Hamsterit voivat saada erikokoisia haavoja esimerkiksi tapellessaan keskenään. Hoitamattomat haavat voivat tulehtua ja aiheuttaa jopa kuoleman. Hamsterin elimistö korjaa kookkaatkin haavat yleensä nopeasti, eikä pienten naarmujen takia kannata lähteä eläinlääkäriin. Hoidossa puhtaus on tärkeintä, haava tulisi desinfioida ja pitää vapaana bakteereista.
Suurien haavojen kohdalla tulee suunnata eläinlääkäriin, jossa haavat mahdollisesti tikataan. Tulehduksia hoidetaan antibiooteila.
Häkkihalvaus
Häkkihalvaus aiheutuu yksipuolisesta ruokinnasta ja liian vähästä liikunnasta, joka johtuu useimmiten tilan puutteesta liian pienissä asumuksissa. Hamsteri halvaantuu ja joutuu liikkumaan ryömimällä.
Häkkihalvaukseen pitäisi tepsiä paremmat liikuntamahdollisuudet ja ruokavalion parannus, mutta kaikki tapaukset eivät parane koskaan.
Murtumat
Hamsterit voivat saada murtumia luihinsa pudotessaan, jonka takia niitä tulisikin käsitellä varoen ja matalalla. Yleisesti hamsterit ovat hyvin kestäviä ja selviävät usein vahingoitta pudotessaan korkeuksista joista ihminen samassa suhteessa vahingoittuisi tai jopa kuolisi.
Pudonnutta hamsteria tulee aina tarkkailla muutama päivä putoamisen jälkeen, vaikka se vaikuttaisi käytökseltään normaalilta. Murtuneita luita hoidetaan rajoittamalla hamsterin liikkumis- ja kiipeilymahdollisuuksia asumuksessa ja tarjoamalla sille kalkkikivi. Murtumat paranevat yleensä parissa viikossa.
Ripuli
Ripuli voi aiheutua esimerkiksi ruokinnan muutoksista tai liian runsaasta tuoreruokinnasta. Joskus ripuli voi olla merkki vakavammasta sairaudesta, kuten sisäloisista, wet tailista tai tyzzerin taudista.
Ripulin paras hoitotapa on ennaltaehkäisy: uusien ruokien kanssa edetään varoen, ja muutokset ruokinnassa tehdään asteittain. Ripulin hoidossa ei käytetä alkupaastoa hamsterien pienen koon ja nopean kuivumisen vuoksi. Kun hamsterilla on ripuli, poista tarjolta kaikki tuoreruoka ja tarjoa ainoastaan vettä ja siemenseosta. Jos ripuli kestää yli kaksi vuorokautta, kannattaa suunnata eläinlääkärin pakeille.
Diabetes
Diabetesta eli sokeritautia esiintyy tiettävästi kiinankääpiöhamstereilla, talvikoilla sekä campbelleilla. Diabeteksessa haiman insuliinin tuotanto vähenee tai lakkaa kokonaan, jolloin hamsterin keho ei saa hajotettua sinne tulevia sokereita, mikä oireilee runsaana juomisena, virtsaamisena ja laihtumisena. Diabeteksesta on todettu olevan kahta tyyppiä, nuoruusiän (1. tyyppi) ja aikuisiän (2. tyyppi) diabetes.
Ykköstyyppi puhkeaa yleensä nuorille, noin parikuisille hamstereille. Siinä insuliinintuotanto lakkaa kokonaan, jolloin hamsterin kunto laskee nopeasti ja se kuolee pian. Kakkostyypissä insuliinintuotanto vähenee hitaasti ennen kuin loppuu kokonaan. Kakkostyyppiä esiintyy aikuisilla, usein liikalihavilla hamstereilla. Sen kanssa voi usein elää pitkiäkin aikoja, jopa puoli vuotta melko ongelmitta.
Diabetes todetaan eläinlääkärillä tai kotona puhtaasta virtsanäytteestä testaamalla sen sokeripitoisuus. Diabetes varsinkin ykköstyyppinä on perinnöllinen sairaus, eikä sitä sairastavia tai mahdollisesti kantavia eläimiä tule käyttää jalostukseen.
Allergiat
Kuten ihminenkin, voi myös hamsteri olla allerginen joillekin ruuille tai kuivikemateriaaleille. Taipumus allergiaan on usein perinnöllistä.
Allergia voi oireilla vuotavana nenänä, niiskutuksena ja hengitystieoirena, tai aiheuttaa iho-oireita: karvan tippumista tai hilseilyä, tai turvonneet ja punaiset jalat.
Allergiaa hoidetaan kokeilemalla eli kuivike- ja ruokavaihtoehtoja, etsimällä allergian aiheuttaja ja poistamalla se hamsterin elinympäristöstä. Esimerkiksi kuivikeallergisille eläimille on paljon hyviä pölyttömiä kuivikevaihtoehtoja, kuten esimerkiksi haapahake.
HaPV – polyoma-virus
”Papova”, hamstereiden polyomavirus on tarttuva virussairaus jota esiintyy ainoastaan syyrialaisilla hamstereilla ja eurooppalaisilla peltohamstereilla. Muut eläimet eivät voi sairastua siihen tai kantaa tautia. HaPV aiheuttaa ihokasvaimia, imukudoskasvaimia ja munuaistulehduksen, joka levittää virusta virtsan välityksellä. Taudin ensimmäisiä oireita ovat epätasaiset möykyt, joita voi tuntea ihossa selän, niskan ja leuan alueella. Myöhemmin päähän ja niskaan ilmestyy syylämäisiä möykkyjä. Hamsteri voi vaikuttaa elottomalta, ja sillä voi olla sisäistä verenvuotoa. Taudin itämisaika on 5-30 viikkoa. HaPV on kuolemaan johtava virus, jolle ei toistaiseksi ole keksitty hoitoa.
Tautia esiintyy Yhdysvalloissa ja Euroopassa, ja se on välillä levinnyt myös Suomessa. Jos hamsterisi sairastuu papovaan, lopeta se mahdollisimman pian. Taudin leviäminen hamsulassa on mahdollista estää lopettamalla sairastuneet hamsterit, vaihtamalla kaikkien hamsterien kuivikkeet ja desinfioimalla tilat huolellisesti HaPViin tehoavalla Virkon S -desinfiointiaineella. Vältä hamsterien keskinäistä kanssakäymistä, äläkä vie niitä näyttelyyn tai myy poikasia.
Knikki
Knikki eli selkämutka on selkärangan nikamamuutos, joka esiintyy useimmiten hamsterin hännässä. Knikit ovat yleisimpiä syyrialaisilla, mutta eivät tavattomia muillakaan lajeilla. Knikki ei ole sairaus, eikä siitä suurimmassa osassa tapauksista ole mitään haittaa hamsterille itselleen.
Knikillisiä hamstereita ei tulisi käyttää jalostukseen, sillä knikki on periytyvä ja voi esiintyä hyvinkin pahalaatuisena mutkana selkärangassa. Jos knikillisen hamsterin sisaruksista monella on knikki, tulisi poikueen knikittömienkin hamsterien jalostuskäyttöä harkita hyvin tarkkaan.
Knikki tuntuu hamsterin hännässä tai selkärangassa sormin tunnustellessa selvänä mutkana.
Hammasongelmat
Hamsterien hampaat kasvavat jatkuvasti sen koko elämän ajan, joten kovan jyrsittävän puute, vauriot, vääränlainen ravinto tai leukojen/hampaiden virheasennot voivat aiheuttaa hampaiden liikakasvua. Liian pitkät hampaat vaikeuttavat syömistä ja aiheuttavat esimerkiksiksi kuolaamista ja haavaumia suun limakalvoille.
Hammasongelmia voi välttää tarjoamalla hamsterille aina jotain kovaa jyrsittävää. Jos hampaat siitä huolimatta kasvavat jatkuvasti virheasentoon, omistaja voi lyhentää niitä säännöllisesti. Hampaiden virheasennot ovat mahdollisesti perinnöllisiä.
Flunssa
Flunssainen ihminen voi tartuttaa tautinsa myös hamsteriin. Ollessasi flunssassa vältä hamsterien käsittelyä ja desinfioi kätesi ennen hamstereihin koskemista. Flunssan oireita ovat aivastelu, kuume, sierainvuoto ja hengitysongelmat. Hoitamaton flunssa voi kehittyä keuhkokuumeeksi tai -tulehdukseksi.
Pidä flunssaan sairastunut hamsteri lämpimässä, vedottomassa tilassa ja pyydä eläinlääkäriltä tarvittaessa lääkitystä.