...

Asumuksen koko ja sen vaikutus hamsterin elämänlaatuun

Mikä on hamsterille sopiva asumuksen koko? Mitä voi tapahtua, jos asumus on liian pieni? Voiko asumus olla liian suuri? Onko korkeus vai pinta-ala tärkeämpää? Voinko ottaa pienemmän häkin jos ulkoilutan hamsteria paljon vapaana? Nämä ja monet muut kysymykset ovat hamsteriharrastajien ja uusien hamsterinomistajien huulilla tasaiseen tahtiin.

Kokosin artikkeliksi faktoja, kokemuksia ja pohdintoja aiheesta.

Asumuksen koon merkitys

Hamsterit viettävät valtaosan elämästään häkissään, joka on niiden pesä ja oma reviiri. Niinpä asumuksen koko on yksi tärkeimmistä asioista hamsterin elämänlaadun kannalta. Riittävän suuressa asumuksessa hamsterilla on tilaa liikkua ja tehdä mieleisiään asioita, eikä se käyttäydy stereotyyppisesti (esim. jyrsi kaltereita tai nurkkia maanisesti).

Pinta-ala on tärkeämpää kuin korkeus, sillä hamsterit eivät ole erityisen ketteriä. Ne kuitenkin pitävät myös kiipeilystä, kun mahdollisuus on. Jos hamsterilla on korkea terraario tai muu asumus, korkeutta voi käyttää hyväksi kiipeilytasojen lisäksi syvällä purukerroksella, sillä kaivelu on hamstereille mieleistä touhua ja kaivelumahdollisuuksien on tutkimuksissa todettu (ks. lähteet) vaikuttavan huomattavasti hamsterin elämänlaatuun.
Lain kannalta on hiukan tulkinnanvaraista, voidaanko asumuksessa olevia tasoja laskea mukaan kokonaispinta-alaan, ja harrastajilla on aiheesta vaihtelevia mielipiteitä. Suosittelemme, että asumuksen todellisen pohjapinta-alan tulisi täyttää Hamsteriyhdistyksen vähimmäissuositus (alempana) ja mahdollisia tasoja ei lasketa pinta-alaan mukaan. Hamsterit käyttävät niitä vaihtelevasti,  eivätkä kaikki yksilöt viihdy korkeilla tasoilla juuri ollenkaan.

Myöskään päivittäinen vapaana ulkoilutus ei korvaa suurta asumusta, vaikkakin on hamsterille hyvää virikettä. Vaikka hamsteri olisi päivittäin 5 tuntia jaloittelemassa, sille jää siitä huolimatta 19 tuntia häkissä kököttelyä. Vapaana ulkoilua ei voi rinnastaa omaan asumukseen, koska asumus on hamsterin omilla tuoksuilla kyllästettyä tuttua reviiriä ja ulkoillessaan hamsteri on vieraalla alueella — etenkin jos taloudessa on toisia hamstereita tai jyrsijöitä, jotka myös ulkoilevat samalla alueella ja jättävät sinne tuoksujaan, tai tilaa siivotaan ahkerasti. Runsaasti jaloittelemaan pääsevälle hamsterille pienehkö asumus voi olla epämieluisa ja aiheuttaa stereotyyppistä käytöstä myös puhtaasti siksi, että se ulkoillessaan pääsee tottumaan huomattavasti suurempaan tilaan ja muutos pienen asumuksen ja ison jaloittelutilan välillä on hyvin radikaali.

Asumuksen koon lisäksi virikkeillä ja pesäpiiloilla on tärkeä osuus hamsterin viihtymisellä asumuksessaan, mutta niistä voi lukea lisää Hamsterit.netin muista artikkeleista.

Lait ja suositukset asumuksen minimikoosta

Eläinsuojelulain määräämä asumuskoko
Eläinsuojelulain määrittämät minimikoot ovat ehdoton minimi, jota pienemmässä asumuksessa hamsterin pitäminen on eläinsuojelurikos. Käytännössä ne kuitenkin ovat aivan liian pieniä, eikä hamsteri pysty toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistään niin pienessä asumuksessa. Emme siis Hamsterit.netissä suosittele ketään noudattamaan eläinsuojelulain asumuskokoja, mutta laitoimme ne tähän vertailukohdaksi muiden tahojen suosittelemille minimikoille.

  • Minimi syyrianhamsterille: pinta-ala 0,12 m^2 ja korkeus 0,2 m (esimerkiksi 30 x 40 x 20 cm)
  • Minimi kääpiöhamsterille: pinta-ala 0,09 m^2 (ryhmässä pidettäville 0,045 m^2 eläintä kohden) ja korkeus 0,2 m (esimerkiksi 30 x 30 x 20 cm)
Tylsistyneet hamsterit purevat kaltereita ja verkkoa
Tylsistyneet hamsterit jyrsivät usein asumuksen verkkoja tai pinnoja

Liian pieni asumus ja sen seuraukset

Hamsterit ovat yksilöitä, joten yhdelle hamsterille esimerkiksi 80 x 40 x 40 cm terraario saattaa olla juuri sopiva, mutta toiselle liian pieni. Esimerkiksi sukupuolien välillä aktiivisuudessa on usein suuria eroja, ja rauhallinen syyrianhamsteriuros saattaa viihtyä ongelmitta häkissä jossa aktiivinen nuori naaras puolestaan jyrsii kaltereita pakonomaisesti. On siis tärkeää tarkkailla hamsterin käyttäytymistä ja hankkia sille tarpeen tullen isompi asumus.

Liian pienen asumuksen aiheuttamat ”oireet” voivat vaihdella lievistä käytöshäiriöistä suuriin terveydellisiin ongelmiin.

Vakavin tilanpuutteen aiheuttama ongelma on häkkihalvaus, joka aiheutuu liikunnanpuutteesta ja yksipuolisesta ruokavaliosta. Eläin halvaantuu ja liikkuu ryömimällä. Jotkut tapaukset kohenevat elinolosuhteita parantamalla, toiset eivät parane koskaan. Liikunnanpuute ja E-vitamiinin puute voivat yhdessä aiheuttaa lihasrappeumaa. Tilanahtaus voi olla osasyynä myös wet tailin puhkeamiseen, mutta pelkkä tilanahtaus ei sairautta aiheuta. Edellä luetellut vakavat ongelmat esiintyvät käytännössä vain erittäin huonoissa oloissa pidetyillä hamstereilla (esim. jos hamsteri asuisi kaiken aikansa syyrialaisen kuljetuslaatikossa) ja ovat äärimmäisen epätodennäköisiä normaalisuosituksien kokoisissa asumuksissa asuvilla hamstereilla.

Tavanomaisempi liian pienen asumuksen ja virikkeiden puutteen aiheuttama oire on stereotyyppinen käyttäytyminen (usein myös ”häiriökäytös”). Stereotyyppisellä käytöksellä tarkoitetaan itseään toistavaa pakonomaista käyttäytymistä, jolla eläin lievittää elimistön stressiä. Saman liikkeen jatkuva toistaminen saa aikaan endorfiinia eli hyvää oloa tuottavaa hormonia.

Hamstereilla yleisiä stereotyyppisiä käyttäytymistapoja ovat esimerkiksi häkin kalterien jatkuva jyrsiminen, seiniä vasten hyppiminen, jatkuvasti samojen kävelyreittien toisteleminen tai maaninen juoksupyörässä juokseminen. Venäjänkääpiöhamsteri roborovskeille omainen stereotyyppinen käytös on tapa, jossa ne juoksevat asumuksen seinän suuntaisesti, hyppäävät nurkassa seinää vasten ja juoksevat takaisin toiseen päähän toistaen tätä kymmeniä kertoja peräkkäin, niin että puruihin tamppautuu tiivis ura juoksukohdalle. Tätä esiintyy myös muilla kääpiöillä, mutta se on niillä hyvin harvinaista.

Perustuen kokemuksiini hamsterikasvattajana ja -harrastajana ja satoja hamstereita nähneenä ja omistaneena arvioisin, että stereotyyppistä käyttäytymistä esiintyy kaikista eniten syyrianhamstereilla, kääpiöillä vähemmän.

Kaikki jyrsiminen (kalterien, asumuksen muoviosien, virikkeiden yms) ei ole merkki turhautumisesta tai liian pienestä asumuksesta, sillä jyrsiminen on hamsterille lajinomaista ajanvietettä ja myös niiden hampaat tarvitsevat kulutusta pysyäkseen terveinä. Hamsteri voi kaltereita jyrsimällä yrittää päästä jaloittelemaan tai saada omistajansa huomion herkkuja varten. On siis tärkeää osata arvioida, jyrsiikö hamsteri huvikseen vai pakonomaisesti. Pakonomaisesti jyrsivä hamsteri käyttää valtaosan ajastaan jyrsimiseen eikä välttämättä välitä muista virikkeistä laisinkaan.

Myös normaalin juoksupyöränkäytön ja ”juoksupyöräaddiktion” välillä on ero, joka voi olla vaikeaa huomata. Käytännössä juoksupyörän käyttö on hyvin harvoin liiallista, sillä hamsterit juoksevat myös luonnossa hyvin pitkiä matkoja, ja useimmissa tapauksissa pyörä on ennemminkin häiriökäytöksen vähentäjä tai poistaja kuin sen aiheuttaja. Olen kasvatusurallani törmännyt vain yhteen kiinankääpiöhamsteriin, joka oli selkeästi addiktoitunut juoksupyörään, sillä se jopa nukkui pyörässään pesän sijaan. Se nukkui lyhyitä pätkiä, juoksi jatkuvasti ja poistui vain syömään tai juomaan.

Stereotyyppistä käyttäytymistä voidaan pyrkiä vähentämään siirtämällä hamsteri isompaan asumukseen, tarjoamalla sille lisää virikkeitä, lisäämällä jaloittelua tai muuttamalla sen asumuksen sisältöä muilla tavoin. Jotkut hamsterit jatkavat häiriökäytöstä isommassakin asumuksessa, joko siksi että ne ovat edelleen stressaantuneita tai ovat addiktoituneet käytösmalliinsa. Sitä voi pyrkiä estämään poistamalla mahdollisuus käytösmallin toteuttamiseen, esimerkiksi siirtämällä suuremmankin häkin kaltereita jyrsivä hamsteri suureen lasiseen terraarioon. Jos kyseessä oli pelkästään tavan vuoksi jatkunut stereotyyppinen käytös, sen pitäisi loppua kun mahdollisuus siihen estetään. Jos hamsteri taas on edelleen stressaantunut, se saattaa kehittää jonkin korvaavan stereotyyppisen käytösmallin.

Sopiva asumus

Sopiva asumus on riittävän suuri, eli vähintään Hamsteriyhdistyksen suosituksien kokoinen tai mielellään suurempi. ”Mitä suurempi sen parempi” -sanonta on useimmiten hyvä ohjenuora.

Asumus on sisustettu turvallisesti ja virikkeellisesti. Hamsteri ei käyttäydy pakonomaisesti, vaan puuhastelee omiaan: kaivelee, rakentaa pesää, hamstraa, jyrsii, järjestelee ynnä muuta.

Kahdelle kääpiöhamsterille 50 x 40 cm on vielä sopiva asumus, mutta suuremmille laumoille kannattaa hankkia isompi. Kääpiöhamsterien laumaelämästä puhun lisää seuraavassa osiossa.

Liian suuri asumus ja sen seuraukset

Tässä 80 x 40 cm terraariossa asuu sopuisasti viiden campbellinaaraan lauma

Liian suuresta asumuksesta puhuttaessa moni saattaa esittää vastaväitteitä, mutta on tosiasia, että joskus asumus voi olla liian suuri. Ne ovat kuitenkin melko harvoja ja tapauskohtaisia juttuja, joita voi olla vaikeaa ennustaa etukäteen.

Hyvin aran ja ihmisiä pelkäävän hamsterin kesyttäminen voi vaikeutua, jos se laitetaan heti luovutusiässä uuteen kotiin tultuaan todella isoon asumukseen. Tällöin se ei välttämättä tunne koko tilaa tutuksi reviirikseen vaan stressaantuu, etenkin jos se on tottunut aiemmin huomattavasti pienempään tilaan. Myös aiemmin kesy mutta pieneen asumukseen tottunut hamsteri voi stressaantua ja villiintyä kun elintilaan tulee radikaali muutos.

Jos nuorta hamsteria ei saa jättiasumuksessa millään kesytettyä, voi olla paikallaan siirtää se väliaikaisesti pienempään.

Liian suuri asumus saattaa aiheuttaa kinastelua kääpiöhamsteriparien ja -laumojen keskuuteen, sillä suuressa asumuksessa yksilöt eivät välttämättä koe koko aluetta yhteiseksi reviiriksi, vaan ryhtyvät puolustamaan omia alueitaan, mikä johtaa tappeluihin, toisten ajamiseen ruokakupilta ja pesistä ja niinedelleen. Asian voi korjata siirtämällä porukka pienempään asumukseen, mutta jotkut laumat eivät siitäkään huolimatta enää tule toimeen. Myös asumuksen sisustus ja lauman eläinten luonteet vaikuttavat.

Lähteet:

Jaa artikkeli

Aihepiirit

Lisää aiheesta

  • © 2024 hamsterit.net: Tekijänoikeudet kuuluvat sisältönsä tuottajille.