Mene sisältöön 
Latinankielinen nimi: Cricetulus griseus / Cricetulus barabensis
Englanninkielinen nimi: Chinese hamster / Chinese striped hamster
Tunnetaan Suomessa taksonomiassa nimellä juovapikkuhamsteri, lemmikkinä myös lempinimillä ”kiinari” tai ”kinkki”
Kiinankääpiöhamsteri on yksi harvinaisimmista hamsterilajeista, mutta siitä huolimatta palkitseva ja miellyttävä lemmikki. ”Kiinareita” on pidetty lemmikkeinä maailmalla 1970–luvulta lähtien, Suomessa reilut 20 vuoden ajan. Alun perin kiinankääpiöt päätyivät luonnosta laboratorioihin 1940–luvulla, sillä ne soveltuvat fysiikaltaan hyvin esimerkiksi diabeteksen tutkimiseen, mutta nykypäivänä ne eivät ole kovinkaan yleinen laboratoriolaji.
Jos etsit hoito-ohjetta kiinankääpiöhamsterillesi, lue Kääpiöhamsterin hoito-ohje.
Tietoa kiinankääpiöhamsterien kasvatuksesta artikkelista Syväluotausta kiinankääpiökasvatukseen.
Kiinankääpiöhamsterien yleisimmästä sairaudesta diabeteksesta lisää tietoa artikkelissa Diabetes eli sokeritauti hamstereilla.
Ulkonäkö
Kiinankääpiöhamsteri on solakka ja ketterä hamsteri, joka eroaa ulkonäöltään huomattavasti muista hamsterilajeista. Niillä on pitkä ja kapea vartalo, muita hamstereita hieman suipompi pää sekä muita hamstereita pidempi 2 cm häntä. Solakka ulkomuoto ja tasapainottava häntä sallivat kiinareille enemmän ketteryyttä kuin muille lajeille, ja ne ovatkin melkoisia akrobaatteja.
Kiinankääpiöhamsterit ovat aikuisena noin 10–13 cm pitkiä ja 30–60 gramman painoisia. Ne kehittyvät suhteellisen hitaasti, ja saavuttavat aikuiskokonsa ja -ulkonäkönsä vasta 4–6 kuukauden ikäisinä. Urokset ovat yleensä suurempia ja painavampia kuin naaraat. Uroksilla on melko suuret ja huomiotaherättävät kivekset, jotka joskus häiritsevät kiinankääpiöstä lemmikkinä haaveilevia.
Näyttelyitä varten kasvatetuista linjoista polveutuvat kiinankääpiöhamsterit eroavat jonkin verran ulkonäöltään eläinkauppojen ja lemmikkikasvattajien kasvateista. Näyttelykiinankääpiöhamsteri on usein hieman suurempi ja vartaloltaan rotevampi, pää on pyöreämpi sekä leveämpi ja korvat pienemmät. Väritys on tasaisempi ja intensiivisempi.
Kiinankääpiöhamstereilla ei ole paljoakaan värivaihtoehtoja. Vaikka laji on ollut lemmikkinä jo vuosikymmeniä, ei niille ole ilmaantuunut kuin pari spontaania mutaatiota.
Värejä on yksi, ”normaali”, joka on kiinankääpiöhamsterin luonnonväritys. Normaalin värinen kiinankääpiöhamsteri on selkäpuolelta kastanjanruskea tummanharmaalla pohjaturkilla ja mustalla tikkauksella sekä mustalla selkäjuovalla. Vatsapuoli on luonnonvalkoinen harmaalla pohjaturkilla. Normaali periytyy dominoivasti.
Normaalin lisäksi on olemassa kuviomuunnos laikukas, joka periytyy dominoivasti. Laikukas eläin on valkoinen, ja sillä on selkäjuova sekä normaalin värisiä pilkkuja ja läikkiä päässä sekä selässä. Laikukas on standardikuvio, ja kilpailee näyttelyissä standardiluokassa normaalin kanssa.
Normaalin ja laikukkaan lisäksi on olemassa mustasilmäinen valkoinen, joka on puhtaanvalkoinen mustilla silmillä. Mutaatio on ollut olemassa jo 1970–luvulla, jolloin englantilainen kasvattaja Chris Henwood sai ensimmäiset kiinankääpiöhamsterit eläintarhasta lemmikeiksi.
Mustasilmäinen valkoinen sai aikaan laikukkaita poikasia, jolloin laikukas kuvio löydettiin, mutta mustasilmäisiä valkoisia ei onnistuttu kasvattamaan lisää. 2000–luvulla Hollannissa mustasilmäisiä valkoisia on saatu jälleen aikaan, ja Hollannissa sekä Englannissa on joitakin muunnoksen aktiivisia kasvattajia. Suomessa se on äärimmäisen harvinainen. Muunnoksen genetiikka on toistaiseksi hieman epäselvä, mutta todennäköisesti se on resessiivinen muunnos jota voivat kantaa ainoastaan laikukkaat yksilöt.
Näiden lisäksi uskotaan olevan tai olleen olemassa kaksi kuviomuunnosta, piebald ja striped, mutta tietoa näistä muunnoksista on heikosti saatavilla ja on hyvin mahdollista, että ne ovat kuolleet sukupuuttoon.
Biologiaa
Kiinankääpiöhamsterin latinankielinen nimi on Cricetulus griseus ja Cricetulus barabensis. Se kuuluu hamsterien (lat. Cricetinae) alaheimoon ja rottahamsterien (lat. Cricetulus) sukuun. Rottahamstereiden sukuun kuuluu tulkinnoista riippuen 6–7 hamsterilajia, joista kiinankääpiöhamsteri on ainoa lemmikkinä pidettävä. Rottahamsterien lukumäärän epätarkkuus johtuu siitä, että eri taksonomiset luokittelut eroavat sen suhteen, ovatko Cricetulus griseus ja Cricetulus barabensis kaksi eri lajia, sama laji vai toinen toisensa alalaji. Kumpaakin nimeä käytetään kiinankääpiöhamsterista.
Kiinankääpiöhamsteri on ollut aikanaan hyvin yleinen tutkimuslaji laboratoriossa, mutta sen ovat nykyään korvanneet helpommin kasvatettavat, laumassa elävät lajit. Kiinankääpiöhamsterien avulla kuitenkin tutkitaan edelleen esimerkiksi diabetesta, ja niiden vähäinen kromosomimäärä soveltuu solujen tutkimiseen.
Kiinankääpiöhamsterit ovat kotoisin Mongolian ja Pohjois-Kiinan ruohikkoaroilta.
Keskimääräinen elinikä: 2–4 vuotta
Kromosomeja: 22
Kiimakierto: 4 vrk
Kantoaika: 20–21 vrk
Keskimääräinen poikuekoko: 4–6
Nisien määrä: 8
Poikasen syntymäpaino: 2–3 gr
Poikasten silmät aukeavat: 10–14 vrk
Emo lopettaa imetyksen: 21–25 vrk
Luovutusikä: 35 vrk
Sukukypsyys: 8–12 viikkoa
Luonne
Yhdessä vai erikseen?
Kiinankääpiöhamsterit ovat pääosin erakoita, ja lemmikinostajille kiinankääpiöhamstereita myydään yleensä vain yksinasujiksi. Aikuiset kiinankääpiöhamsterit ovat erittäin aggressiivisia tuntemattomia lajitovereitaan kohtaan, monesti myös uroksen ja naaraan yhdistäminen poikastentekoon on vaikeaa.
Joitakin yksilöitä on mahdollista pitää pareittain taikka laumoissa, kun ne ovat eläneet yhdessä poikasesta saakka. Kasvattajilla on onnistuneita kokemuksia esimerkiksi veljeslaumoista, samanikäisinä poikasina toisiinsa yhdistetyistä samaa sukupuolta olevista kaveruksista ja emoista tyttäriensä kanssa, mutta myös paljon epäonnistuneita kertomuksia pareista, jotka eivät enää sukupuolikypsyyden saavutettuaan hyväksyneet toisiaan. Jotkut ulkomaiset kasvattajat pitävät uroskiinankääpiöitä laumoissa ja naaraita erillään. Kiinarien yhteiselämässä on kuitenkin sen verran riskejä, ettemme suosittele sitä muille kuin lajiin ja omistamiinsa yksilöihin perinpohjaisesti tutustuneelle valveutuneelle harrastajalle.
Asumuksessa
Muiden hamsterien tapaan kiinankääpiökin on hämäräaktiivinen, ja pääosin hereillä öisin. Kiinankääpiöhamsteri on yleensä melko hiljainen ja huomaamaton lemmikki, joka ei juurikaan mekasta tai häiriköi. Moni kiinari puuhastelee häkissään pimeän tullen vasta kun ympäristössäkin on hiljaista, joten ”hamsteritelkkaria” toivova omistaja ei välttämättä saa niin paljon esillä olevaa puuhailijaa kuin toivoisi. Yksilöissä on kuitenkin eroja myös tässä asiassa.
Monet kiinarit ovat suuria juoksupyörän ystäviä. Ne ovat hyvin ketteriä, joten myös kiipeilymahdollisuudet häkissä ovat tärkeitä.
Reviiritietoisuus ei kuulu kiinankääpiöhamsterin normaaliin käytökseen, eivätkä normaalit kiinarit suojele reviiriään ihmiseltä puremalla tai uhkaavalla käyttäytymisellä. On yksilöstä ja omistajan kesyttämisaktiivisuudesta riippuvaista, pakeneeko kiinankääpiöhamsteri omistajan kättä asumuksessa vai tuleeko mukisematta kädelle.
Ihmisen kanssa
Ihanteellinen, tavanomainen aikuinen kiinankääpiöhamsteri on ihmisen käsittelyssä rauhallinen, peloton ja utelias. Etenkin urokset ovat rauhallisia, ja kököttävät kädellä rauhallisesti. Kiinarit ovat ketteriä kiipeilijöitä ja takertuvat sormiin varpaillaan ja pienellä hännällään. Rauhallisimmat kiinankääpiöt voivat istuskella esimerkiksi omistajansa olkapäällä asumuksen siivouksen aikana.
Jotkut nuoret 1–2 kuukauden ikäiset kiinankääpiöhamsterit voivat olla hyvinkin vikkeliä ja haastavia käsitellä, mutta ne yleensä rauhoittuvat iän myötä.
Joskus esiintyy arkoja, vikkeliä ja vaikeasti käsiteltäviä kiinankääpiöhamstereita, joiden kesyttäminen on hyvin haastavaa. Tällainen luonne ei ole kiinarille ominainen, ja siitä tulisi jalostusvalinnoilla pyrkiä eroon.
Mistä ostaa?
Kiinankääpiöhamsterit ovat melko harvinainen laji, mutta kärsivällinen ja vaivaa näkevä ostaja kyllä löytää omansa.
Eläinkauppojen valikoimissa kiinankääpiöhamsterit ovat harvinaisia, ja Hamsterit.net suosittelee ostamaan kaikki hamsterit valveutuneilta kasvattajilta. Suomen Hamsteriyhdistys ry:n jäsenistössä on muutama kiinankääpiöhamsterien virallinen kasvattaja sekä joitakin epävirallisia. Myytäviä hamstereita on syytä tiedustella sähköpostitse suoraan kasvattajilta, sillä harvinaisen lajin ollessa kyseessä poikaset usein varataan jo ennen luovutusikää.
Terveys
Kiinankääpiöhamsterit ovat melko terveitä lukuunottamatta yhtä lajille ominaista sairautta, diabetesta. Muilta osin hyvinhoidetuilla kiinareilla ei juurikaan esiinny kasvaimia, infektioita tai muita sairauksia.
Lajia kasvattavan on syytä osata hoitaa puremahaavat kuntoon, sillä lajin pariskuntien yhdistäminen voi pahassa tapauksessa johtaa tappeluun.
Diabetes on perinnöllinen sairaus, jota esiintyy muista hamstereista myös talvikoilla ja campbelleilla. Kiinankääpiöhamstereilla sairaus etenee pääsääntöisesti hitaammin kuin muilla. Taudista on olemassa kaksi tyyppiä, nuoruustyyppi (1.) ja aikuistyyppi (2.) joista nuoruustyyppi on nopeammin etenevä, aggressiivisempi eikä siihen juurikaan voi vaikuttaa ehkäisevästi tai oireita lieventävästi hoidolla tai ruokinnalla. Nuoruustyyppi puhkeaa nuorille hamstereille ja poikasille, ja vie eläimen nopeasti hyvin huonoon kuntoon. Aikuistyyppi on yleisempi: se puhkeaa aikuisiällä, usein vasta hyvin vanhoille eläimille, ja etenee hitaammin. Aikuisena diabetekseen sairastuneella kiinarilla voi hyvinkin olla vielä paljon elinaikaa edessään. Aikuistyypin puhkeamiseen voidaan jonkin verran vaikuttaa ehkäisevästi suosimalla sokeritonta ruokavaliota (ei hedelmiä, melassia, liikaa hiilihydraatteja yms) ja välttämällä hamsterin lihomista. Samaa hoitotapaa tulisi soveltaa myös sairastuneisiin eläimiin.
Sairauden oireita ovat huonontuva yleiskunto, huomattavan runsas juominen ja virtsaaminen, virtsan imelä haju, muutokset ruokahalussa ja ärtyneisyys. Diabetes voidaan todeta testaamalla virtsassa olevan glukoosin määrä esimerkiksi Clinistix tai Diastix-liuskoilla joita myydään apteekeissa.
Alttius sairastua diabetekseen periytyy vanhemmilta jälkipolville, ja diabetekseen sairastuneita hamstereita ei tulisi käyttää jalostukseen. Se kuitenkin periytyy resessiivisesti eli väistyvästi ja sairastumiseen vaikuttaa resessiivisen geenin lisäksi myös joukko muuntelijoita ja se, kuinka paljon näitä muuntelijoita hamsterin perimässä on – eli kaikki sairauden kantajat eivät siihen sairastu. Niinpä sairaudesta on jalostuksella vaikeaa päästä eroon.
Diabetesta ei kuitenkaan kannata pelätä, jos kiinankääpiöhamsterista haaveilee. Valtaosa kiinareista pysyy terveenä, ja kiinankääpiön poikanen on syytä hankkia kasvattajalta, joka on testannut poikasen vanhemmat terveiksi ennen poikueen teettämistä.
Kasvatus
Kiinankääpiöhamsterien kasvattaminen on haasteellista, mutta palkitsevaa.
Sopiva ikä naaraan ensipoikasille on 5–7 kuukauden iässä. Liian nuorella ja kehittymättömällä naaraalla poikueen teettäminen ei ole hyväksi sen terveydelle.
Uros voi astua naaraan heti sukukypsyyden saavutettuaan, mutta edellämainitun diabeteksen vuoksi on suositeltavaa odottaa vanhemmalle iällä, jotta voidaan varmistua uroksen terveydestä.
Kiinankääpiöhamsterien erakkoluonne asettaa haasteita niiden yhdistämiselle. Jotkut naaraat ovat hyvin vihaisia uroksia kohtaan, toiset pelkäävät niitä, jotkut suhtautuvat uroksiin todella ystävällisesti myös kiima-ajan ulkopuolella. On siis hyvin tapauskohtaista, kuinka yhdistäminen sujuu. Pariskunta voidaan joko yhdistää asumaan samaan asumukseen jos ne tulevat toimeen keskenään tai sitten astuttaa naaraan ollessa kiimassa. Kiinankääpiöhamsteriparia on syytä tarkkailla erittäin suurella tarkkuudella sekä yhdistettäessä että yhteiselon aikana, jotta vältytään haavereilta. Ei ole ennenkuulumatonta, että pariskuntaa ei ole erotettu ajoissa ja on päädytty jopa kuolemantapauksiin.
Naaraan kiiman voi havaita alapään punoituksesta sekä kirkkaasta eritteestä. Kiiman havaitseminen on kuitenkin usein melko hankalaa ja vaatii harjaantumista. Useimmiten kiiman tunnistaa viimeistään siitä, että naaras suhtautuu urokseen ystävällisesti.
Vilkaise tarkemmat tiedot kiinankääpiöhamsterien kasvatuksesta artikkelin ylälaidassa linkatuista artikkeleista!
Lähteet
- NetVet Veterinary Resources: Hamsters – Biology, care, diseases & models
- Dwarf Hamsters (Sharon Vanderlip 1999, 2009, Barron’s)
- Hoitopussi (Suomen Hamsteriyhdistys, 2013)
